Leijonien pelin ollessa vaikeuksissa ottelusta toiseen on kiekkofaneille herännyt kysymys: Miksi Mikko Rantanen on yhä ilman maalia. Neljässä ottelussa maailman parhaisiin jääkiekkoilijoihin kuuluva Rantanen ei ole päässyt vieläkään mättämään maaleja, eivätkä jääkiekon MM-kisat ole käynnistyneet miehen osalta vakuuttavasti. Kun yli puolet lohkovaiheesta on pelattu, on Rantasen tilastot 0+4=4 ja, 8 laukausta ja -2 tehotilasto.
Edellä mainituista tilastoista herää paljon kysymyksiä, joista päällimmäinen on: Miten Rantanen on yhä ilman maalia? NHL:n runkosarjassa tehot 55+50=105 ja pudotuspeleissä 7+3=10 tehnyt eliittihyökkääjä on ollut MM-kisojen alun ajan todella vaisu. Onko Euroopan kaukalo liian suuri NHL-tähdelle vai mikä mättää?
Vaikka Rantanen on luonut todella paljon paikkoja, on kohtuullista odottaa 250 NHL-maalia tehneeltä pelaajalta täysosumia myös MM-kisoissa. Vain kahdeksan laukausta maalia kohti saanut Rantanen ei ole päässyt omaan elementtiinsä ykkösketjussa.
Rantasen neljästä syöttöpisteestä vain yksi onkin tullut 5vs5-jääkiekkoa pelatessa. Kaksi ylivoima pistettä ja Teemu Hartikaisen osuman tyhjään maaliin syöttänyt Rantanen on siis selkeästi ollut parempi henkilökohtaisesti kun Leijonat ovat päässeet pelaamaan erikoistilanteita. Leijonien ylivoimapelaaminen taas kokonaisuutena on ollut todella heikkoa, eikä Rantanen ole sielläkään ollut omalla tasollaan.
Mikko Rantanen on NHL:ssä tilaa luova ja taitavasti peliä rakentava maaliuhka. Tämä tarkoittaa sitä, että Rantanen nauttii omasta tilasta kentällä. Leijonien jääkiekko ei kuitenkaan mahdollista omassa tilassa liikkumista, sillä sen sijaan, että peli pidettäisiin leveänä, on Rantasella tukipelaajat jopa liian lähellä. Tätä hypoteesia tukisi myös juuri se, että 75 % Rantasen pisteistä on tullut erikoistilanteissa.
Rantanen tarvitsee ketjuun toiselle laidalle nälkäisen, mutta virtaviivaisen pelaajan. Vaikka Hartikainen on Leijoniin todella laadukas hyökkääjä, ei hän ole sitä kaivattua virtaviivaisuutta. Pelistä puuttuu maalille ajava sähäkkä pelaaja, kun Rantanen ja Hartikainen rakentelevat peliä samassa ketjussa. Sen sijaan jos ykkösketjun muodostaisi pelaajista Kapanen-Manninen-Hartikainen ja kakkosvitjan Kakko-Sallinen/Suomela-Rantanen olisi molemmissa ketjuissa yhtäkkiä todella paljon enemmän energiaa ja monipuolisuutta.
Nähdäänkö Jaloselta muutoksia?
Nyt kun Leijonat ovat pelanneet neljä keskinkertaista peliä, ja Rantanen on yhä ilman maalia, olisi suotavaa vihdoin nähdä Jukka Jaloselta muutoksia ketjukoostumuksiin. Suomen viimeiset lohkopelit ovat paperilla kaikki helppoja vastustajia ja juuri tällaisissa peleissä Leijonilla on loistava paikka kokeilla uudenlaisia ketjukoheesioita.
Myöskään Suomen kakkosketju ei ole toiminut toivotulla tavalla. Kakkosketjun kokonaistehot ovat 1+2, eikä sekään aiheuta ilon huudahduksia. Tässä olisi paras mahdollinen hetki kokeilla hajottaa niin ykkös- kuin kakkosketju ja sekoittaa niitä keskenään. Tähänastisella pelillä Leijonien on todella vaikeaa taistella edes mitalipeleistä, joten uusien ketjujen kokeilemisella ei ainakaan häviäisi mitään.
Leijonilla on neljän pelin jälkeen kaksi voittoa Saksasta ja Ranskasta, yksi jatkoaikatappio Ruotsille ja yksi tappio varsinaisella peliajalla USA:lle. Kokonaispistesaldo on siis 7 pistettä, joka oikeuttaa lohkossa sijalle 4.
Leijonien pelit jatkuvat perjantaina Unkaria vastaan, joka olisi loistava paikka kokeilla uusia ketjuja.
